Skip to main content

Osakkeet vai rahastot?

Osakkeet vai rahastot? Siinä on kysymys, jota lähes jokainen on pohtinut aloittaessaan sijoittamista. Kumpi on fiksumpaa? Onko riskeissä mitään eroa? Entä osingot? Käydään seuraavaksi läpi hieman osakkeiden ja rahastojen eroavaisuuksia, sillä se voi auttaa sinua suhteellisen tärkeän päätöksen tekemisessä.

Mitä eroa on osakkeilla ja rahastoilla?

Päätit sitten lähteä ostamaan rahastoja tai osakkeita niin kummassakin tapauksessa ostat käytännössä samoja tuotteita, sillä osakerahastot sisältävät osakkeita. Rahastojen avulla voit kuitenkin ostaa useaa eri yritystä pienellä rahalla ja saada siten hyvän hajautuksen salkullesi. Rahastot ovat myös paljon helpompia tuotteita aloittelijoille, sillä pääset mukaan osakemarkkinoille huomattavasti pienemmällä summalla rahaa ja sinun ei tarvitse ottaa kantaa markkinoihin. Tehtäväksesi jää vain valita itsellesi sopivat rahastot. Osakkeita ostaessasi otat paljon kantaa osakemarkkinoilla ja ostat vain yhtä yritystä kerralla. Kummassakin vaihtoehdossa on tietenkin hyvät ja huonot puolensa, eikä valinta ole välttämättä aina niin helppoa ja yksinkertaista. Käydään seuraavaksi läpi muutama eri mielestäni huomioitava asia, ennen kuin teet päätöksesi.

Kulut ratkaisevassa roolissa

Kulut nakertaa sijoittajan tuottoa ja niiltä on lähdes mahdotonta välttyä kokonaan. Kuluja voit kuitenkin helposti hallita ja niiden hallinta riippuu paljon siitä, minkälaisia sijoitustuotteita lähdet ostamaan. Jätän säilytyspalkkiot ja rahastojen merkintä- sekä lunastuspalkkiot pois tästä kohdasta, sillä Nordnet ei peri näitä kuluja ollenkaan. Ota siis myös nämä kulut huomioon välittäjääsi valittaessa. Mihin kuluihin sitten kannattaa keskittyä näiden lisäksi eri tuotteiden kohdalla?

Osakkeet

Ostaessasi osakkeita sinun täytyy pitää huoli siitä, että minimoit välityspalkkioiden tuomat kulut mahdollisimman hyvin. Jos lähdet ostamaan esimerkiksi Nokiaa 100 eurolla ja välityspalkkio on 10 euroa, niin maksat toimeksiannosta 10 % kuluina. Tälläisessä sijoitustoiminnassa ei ole mitään järkeä ja siksi yleensä suositellaanki pitämään välityspalkkioiden kulut enintään prosentissa toimeksiantosi arvosta. Tässä esimerkissä sinun täytyisi ostaa Nokiaa 1000 eurolla pitääksesi välityspalkkiot tuossa prosentissa. Vaikka saisit kaavittuakin 1000 euroa kasaan, niin salkkusi sisältää vain pelkkää Nokiaa. Nouseeko Nokia kuin Fenix-lintu tuhkasta? Ehkä, mutta siihen ei kenenkään sijoittajan kannata luottaa. Hyvään hajautukseen tarvitset hyvilläkin osakevalinnoilla useampaa eri osaketta ja pitäisin hyvänä nyrkkisääntönä vähintään 20 eri osaketta. Silloinkin kannattaa tarkasti miettiä, että ostat osakkeita useilta eri toimialoilta ja maantieteellisiltä alueilta.

Passiiviset rahastot

Passiiviset rahastot ovat yleensä indeksirahastoja, sillä passiivisissa rahastoissa ei ole aktiivista salkunhoitajaa tekemässä päätöksiä ja osakekauppoja puolestasi. Passiiviset rahastot sisältävät myös hallinnointipalkkion, mutta se on huomattavasti pienempi kuin aktiivisissa rahastoissa. Rahastoja ostaessasi sinun täytyy olla todella tarkkana kuluista, sillä muutaman prosentinkin isommat kulut voivat syödä jopa puolet tuotoistasi pitkällä aikavälillä! Juuri tästä syystä suosin itse passiivisia indeksirahastoja, sillä en halua salkunhoitajan tekevän puolestani päätöksiä. Lähes täysin kuluttomiakin passiivisia indeksirahastoja on olemassa, sillä Nordnet lanseerasi kuluttomat Superrahastot sisäänheittotuotteena. Näitä löytyy myös minun salkustani ja pidän niitä siellä hamaan tulevaisuuteen asti kuluttomuuden vuoksi. Ole sinäkin seuraava sisäänheitettävä ja avaa ilmainen arvo-osuustili Nordnettiin!

Aktiiviset rahastot

Jos kuitenkin haluat salkunhoitajan tekevän kauppaa ja päätöksiä puolestasi, niin kannattaa olla todella tarkka aktiivisten rahastojen kulujen kanssa. Kulut ovat yleensä huomattavasti suuremmat kuin passiivisilla rahastoilla, sillä salkunhoitaja tekee työtään ja hänelle kuuluu maksaa palkka tehdystä työstä. Myös aiemmin osakkeiden kuluista mainitsemani välityspalkkioiden kulut täytyy kattaa aktiivisessa rahastossa ja sinä olet maksajana. Salkunhoitaja tekee siis työtään, mutta hän voi myös epäonnistua työssään ja tehdä täysin vääriä valintoja osakkeiden valinnan ja painotuksen suhteen. Useat aktiiviset rahastot häviävätkin passiivisille rahastoille tuoton suhteen ja maksat silloin täysin turhasta. Toisaalta salkunhoitaja voi myös olla varsinainen sijoitusguru ja tehdä juuri ne oikeat päätökset useana vuonna ja täten tuottaa paremmin kuin passiiviset rahastot. Aktiiviset rahastot ovat myös viime aikoina olleet huonossa valossa, sillä osa aktiivisista rahastoista vain markkinoi olevansa aktiivisia, vaikka rahaston sisältö on lähes täysin sama kuin passiivisessa rahastossa. Tätä kutsutaan piiloindeksoinniksi ja siitä syystä kannattaa olla tarkkana ostaessasi aktiivisia rahastoja.

Osingot, rahaa käyttöön vai takaisin kasvamaan?

Kulut on nyt kartoitettu ja päätökset tehty, vai onko sittenkään? Osinkojen miettiminen tuotti itselleni eniten päänvaivaa miettiessäni lähdenkö sijoittamaan rahastoihin vai osakkeisiin. Osakkeita ostaessasi saat siis osinkoja tilillesi, jotka voit tietenkin käyttää miten haluat. Kuulostaa tietenkin hienolta, sillä osingoista saat mukavasti passiivista tuloa vaikka lomamatkoihin tai sillä voi kattaa vaikka elämiskuluja. Ongelmana on kuitenkin osinkovero.

Osinkovero

Osinkotuloista 85 % on verotettavaa pääomatuloa ja vain 15 % maksetaan verovapaasti. Pääomavero on taas vähintään 30 % ja jos verotettavien pääomatulojesi määrä ylittää yli 30 000 euroa niin pääomaverosi on 34 %. Tehdään siis jälleen pieni laskutoimitus ja käytetään esimerkkinä tuttua ja turvallista Nokiaa! Jos siis Nokia maksaa sinulle 100 euroa osinkoa, niin siitä menee verolle 85 % eli 85 euroa. Tästä 85 eurosta maksat sitten pääomaveron, joka on 25,5 euroa (30 %) tai 28,9 euroa (34 %). Osingon veroasteesi on siis 25,5 – 28,9 %. Ei kuulostakaan enää niin kivalle vaihtoehdolle. Osingot ovat kuitenkin passiivista tuloa ja jos tarvitset niitä kattaaksesi joitain kuluja elämässäsi, niin voivat ne olla varteenotettava vaihtoehto. Jossain vaiheessa elämääsi sinulla voi myös olla suurikin osakesalkku ja nämä passiiviset osinkotulot voivat kokonaan kattaa elämiskulusi. Tätä kutsutaan taloudelliseksi riippumattomuudeksi.

Kasvuosuudet rahastoissa

Ostaessasi osakkeita et voi välttyä osingoilta ja osinkoverolta, mutta rahastoissa tilanne on täysin toinen! Rahastot ovat yleensä kasvuosuudellisia ja se tarkoittaa sitä, että rahaston saamat osingot sijoitetaan takaisin rahaston osakkeisiin. Tätä kutsutaan kasvuosuudelliseksi rahastoksi ja silloin et joudu maksamaan osingoista osinkoveroa. Ainoaksi ongelmaksi voidaan jättää tietenkin se, että et myöskään saa yhtään passiivista tuloa tilillesi. Jos et kuitenkaan tarvitse passiivista tuloa osingoista, niin pystyt huomattavasti nopeammin kasvattaa salkkusi kokoa, sillä et joudu verokarhun kynsiin. Tärkeää on myös huomata, että vaikka sijoittaisit osakkeistasi saamat osingot takaisin osakkeisiin, niin joudut silti maksamaan osinkoveron. Jos siis suunnitelmissasi on joka tapauksessa uudelleen sijoittaa osingot, voi kasvuosuudelliset rahastot olla hyvä vaihtoehto.

Rahastoista myös osinkoa?

Haluat saada tilillesi osinkoa, mutta suorat osakeostot eivät ole juttusi? Kaikki rahastot eivät ole kasvuosuudellisia, joten ne eivät ole sinulta täysin pois suljettu vaihtoehto. Osinkoja ulos maksaviin rahastoihin sijoittaessasi pääsee verokarhu kuitenkin kintereillesi. Tällaiset rahastot ovat hyvä vaihtoehto joillekin, mutta itse päätin olla ottamatta osinkoja ulos ja annan niiden kasvaa korkoa korolle. Kiipesin siis verokarhua puuhun pakoon, mutta jossain vaiheessa tietenkin myin rahastoni ja silloin karhu saa minut kiinni. Annan karhun kuitenkin puraista vain yhden kerran usean kerran sijaan.

Kummassa vaihtoehdossa on vähemmän riskiä?

Osakemarkkinoille sijoitettaessa on aina riskiä niin rahastoissa kuin osakkeissakin. Kuten alussa mainitsin, kummatkin ovat käytännössä samoja tuotteita. Riski voidaan kuitenkin ajatella olevan erilaista osakkeiden ja rahastojen välillä. Rahastoihin sijoitettaessa puhutaan markkinariskistä, sillä jos markkinoilla menee huonosti niin rahaston arvo laskee. Osakkeiden kohdalla taas puhutaan yritysriskistä ja silloin yksittäisen yrityksen tuoma riski on tietenkin suurempi. Käytännössä rahastoissa yritysten huono menestys korvataan toisten yritysten hyvällä menestyksellä. Jos taas omistat vain Nokiaa ja Outokumpua niin molempien mahdollinen huono menestys vaikuttaa huomattavasti enemmän. Hajautusta kutsutaankin ainoaksi ilmaiseksi lounaaksi osakemarkkinoilla ja se sanonta pitääkin mielestäni hyvin paikkaansa. Osakkeillakin voi kuitenkin rakentaa hyvän ja tasapainoisen salkun, mutta se on vain huomattavasti kalliimpaa ja mahdollisuus sijoittaa pieniä rahasummia kuukausittain katoaa lähes täysin. Nordnetillä on vielä tämän vuoden elokuun loppuun asti tarjous, joka mahdollistaa myös piensijoittajien osakepoiminnan, mutta tarjouksen jatkosta ei ole vielä tietoa.

Lopuksi

Jos jaksoit lukea koko tekstini loppuun, huomasit varmaan suosivani enemmän rahastoja. Mielestäni suurimmalle osalle meistä rahastot ovat paras vaihtoehto, sillä suorat osakeostot vaativat huomattavasti paljon enemmän alkupääomaa ja eri tunnuslukujen jatkuva tuijottaminen ei ole kaikille mielekästä puuhaa. Varsinkin rahastoja suosiville Nordnet toimii mielestäni parhaana vaihtoehtona, sillä voit perinteisten rahastojen lisäksi kuukausisäästää myös pörssinoteerattuihin ETF-rahastoihin. Jos kuitenkin tykkäät seurata pörssiä ja haluat siitä vaikka uuden harrastuksen, niin suorien osakkeiden osto on huomattavasti mielekkäämpää. Rahastot ovat taas todella tylsiä sijoituskohteita, sillä sinun ei tarvitse tehdä juuri mitään. Kumpaan sinä sijoitat osakemarkkinoilla? Vastaa kommentteihin alla!

Teksti sisältää affiliate linkkejä. Rekisteröityessäsi linkin kautta saan pienen palkkion. Palkkioilla maksetaan muun muassa tämän blogin ylläpitokustannuksia.

Jaa:

4 thoughts to “Osakkeet vai rahastot?”

    1. Samaa mieltä. Tärkeintä on se, että jaksaa olla kiinnostunut säästämisestä ja sijoittamisesta kymmeniä vuosia. Tämän takia suorat osakkeet ja yritysten liiketoiminnasta kiinnostuminen palvelee sijoittajaa. Ja mikäs sen mukavempaa kuin tasaisesti kilahtavat osingot, ja vuosittainen osinkovirran kasvatus.

  1. Itselläni on 10% osakkeissa loput etf+superrahastot. Saa aina rauhassa tutkia mitä osaketta ostaa uutena että osakkeet ovat 10%. Lisäksi saa osinkoja mitä sitten voi käyttää oman mielensä mukaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *