Sisältää mainoslinkkejä, mainoslinkit merkitty *-merkillä.
Piiloindeksirahastot ovat olleet viime aikoina tapetilla mediassa ja asia on herättänyt paljon keskustelua kansan syvissä riveissä. Asiasta keskusteluminen on tietenkin erittäin positiivinen asia, sillä tämä toiminta täytyy saada Suomessa loppumaan. Nordnetin talousasiantuntijana tunnettu Martin Paasi onkin ottanut asiaan useasti kantaa blogissaan ja on vieraillut myös Huomenta Suomi- ohjelmassa puhumassa asiasta. Piiloindeksirahastot ovat erittäin negatiivinen asia, sillä ne vievät uskottavuutta erittäin hienosta ja positiivisesta asiasta; säästämisestä ja sijoittamisesta. Tästä syystä ajattelin myös itse kantaa korteni kekoon tämän artikkelin muodossa.
Sisällysluettelo
Piiloindeksirahastot?
Piiloindeksirahastot tai toiselta nimeltään kaappi-indeksirahastot ovat rahastoja, joita markkinoidaan aktiivisesti hallinointuina rahastoina, mutta todellisuudessa rahastot seuraavat lähes täysin omaa vertailuindeksiään. Tämä on negatiivinen asia, sillä aktiivisesti hallinnoiduista rahastoista peritään huomattavasti suuremmat hallinnointikulut, kuin indeksiä seuraavista passiivisista indeksirahastoista.
Aktiivisesti hallinnoitujen rahastojen kuluja voidaan yleensä perustella sillä, että kyseisen rahaston salkunhoitaja yrittää päihittää vertailuindeksin ja tuovan enemmän tuottoa kyseiseen rahastoon sijoittaville.
Piiloindeksirahastot eivät kuitenkaan voi päihittää indeksiä, sillä nimensä mukaisesti ne seuraavat lähes täysin indeksiä osakevalinnoillaan ja painotuksillaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että maksat kalliita hallinnointipalkkioita täysin turhasta ja sitä voidaan pitää karkeasti sanottuna asiakkaan ryöstönä.
Miten tämä on mahdollista?
Siinä on kysymys mihin etsitään vieläkin vastauksia ja mihin koko kohu perustuu. Mediassa olevien keskustelujen ja artikkelien perusteella itselle päällimmäisenä ajatuksena tuli mieleen, että Suomalainen finanssivalvonta ottaa asiaan todella niukasti kantaa.
Piiloindeksointia on kommentointu finanssivalvonnan puolelta esimerkiksi sillä, että Helsingin Pörssissä on vaikeaa ottaa kantaa osakevalinnoilla ja painotuksilla, sillä suurimmat yritykset hallitsee suurta osaa pörssiä. Tämä on aivan järjetön kommentti, sillä se vaan vahvistaa asiaa siitä, että asiakkaita rahastetaan täysin turhasta, jos kantaa ei pystytä edes ottamaan.
Rakkaassa naapurissamme Ruotsissa on sen sijaan otettu asiaan kantaa ja Ruotsin oma finanssivalvonta on ottanutkin asian tutkittavaksi. Tässäkin asiassa siis mennään Ruotsia jäljessä ja jälki ei ole kaunista katseltavaa. Tällaiset asiat vie todella paljon uskottavuutta rahastosäästämisestä ja sijoittamisesta kansan syvissä riveissä.
Miten tätä mitataan?
Aktiivisesti hallinoidun rahaston eroavaisuutta passiviisen rahastoon mitataan Martijn Cremersin ja Antti Petäjistön kehittämällä Active Share- luvulla. Käytännössä luku lasketaan vertailemalla salkun osakkeiden painotuksia vertailuindeksiin.
Laskutoimitus ei sinänsä ole haasteellinen, sillä se pystytään helposti laskemaan ynnäämällä vertailuindeksissä olevien osakkeiden painotuksien eroja yhteen ja lopuksi jakamalla kahdella. Ajatellaan vaikka osakkeen X olevan 10 % OMXH25-indeksistä ja rahaston osuus osakkeesta X on 7%. Näiden erotus on silloin 3 % ja se vastaa kolmea (3) lukua Active Share– mittarissa. Tekemällä nämä vertailut kaikkiin indeksin osakkeisiin, ynnäämällä saadut numerot yhteen ja lopuksi jakamalla kahdella, voidaan helposti laskea Active Share– luku.
Yleensä lukua (60) pidetään vedenjakajana ja kaikki rahastot, jotka ovat alle 60 Active Share- mittarissa seuraavat hyvin pitkälle indeksiä ja eivät siis ota kunnolla kantaa osakevalinnoillaan.
Lopuksi
Asiaa kannattaa todellakin tuoda esille ja saada Suomalaiset rahastosäästäjät tietoiseksi asiasta, sillä pankit eivät asiaan halua saada muutosta. Pankkien tehtävänä yrityksinä on tietenkin saada mahdollisimman paljon tuottoa tuotteilleeen, mutta tässä ylitetään mielestäni jo eettiset rajat, sillä kyseisiä rahastoja markkinoidaan aktiivisina ja kantaa ottavina rahastoina.
Aktiivisissa rahastoissa tuotteina ei ole mielestäni mitään pahaa, sillä maksat mahdollisuudesta saada indeksiä parempaa tuottoa, mutta jos sitä mahdollisuutta ei ole niin liikutaan todella harmaalla alueella. Tee siis palvelus kaikille Suomalaisille ja kerro asiasta eteenpäin tutuillesi, sillä tämän toiminnan täytyy loppua.
*Unohda piiloindeksirahastot, aloita säästäminen Nordnetissä jo tänään!