Sisältää mainoslinkkejä, mainoslinkit merkitty *-merkillä.
Firettäminen on kasvattanut suosiotaan suomalaisten nuorten keskuudessa ja ilmiöstä puhutaan somessa sekä keskustelupalstoilla. Mistä ilmiössä on todella kyse ja miksi nuoret tavoittelevat taloudellista riippumattomuutta ja aikaista eläköitymistä?
Sisällysluettelo
Mikä ihmeen FIRE-ilmiö?
FIRE (Financial Independence Retire Early) on Yhdysvalloista lähtenyt nimitys elämäntyylille, jossa tavoitteena on taloudellinen riippumattomuus ja aikaisin eläköityminen.
FIRE-ilmiön idea juontaa juurensa vuoteen 1992, jolloin Vicki Robin ja Joe Dominguez julkaisi kirjan Your money or Your Life. Ilmiön toi kuitenkin isosti esille kanadalaissyntyinen Peter Adeney, joka vuonna 2011 aloitti kirjoittamaan blogia nimeltä Mr. Money Mustache.
Adeney itse eläköityi yhdessä ex-vaimonsa kanssa jo 30-vuotiaana ja päätti aloittaa kirjoittamaan blogia, jossa jakoi omia kokemuksiaan ja salaisuuksiaan muille FIRE-ilmiöstä kiinnostuneille. Tänä päivänä FIRE-ilmiön ympärille on kuitenkin kasvanut kokonaisia yhteisöjä, joissa nuoret keskustelevat tavoitteestaan ja jakavat omia kokemuksiaan.
Käytännössä firettäjät yrittävät elää mahdollisimman askeettista elämäntyyliä, jossa omista tuloista yritetään säästää mahdollisimman suuri osuus sijoitettavaksi tuottaviin kohteisiin. Tavoitteena on siis saada tarpeeksi iso passiivinen kassavirta, jottei olisi enää lainkaan riippuvainen omista ansiotuloistaan.
Neljän prosentin sääntö
Paljonko on sitten tarpeeksi, jotta voi sanoa onnistuneen firetyksessään? Tämän osalta löytyy paljon eriäviä mielipiteitä ja tutkimuksia, mutta yleisenä ohjenuorena pidetään kalifornialaisen sijoitusneuvojan William P. Bengen kirjoittamaa artikkelia 4 % säännöstä.
Säännön mukaan, jos vuosittaiset kulusi pysyvät alle 4 % kokonaissäästöistäsi, niin voit teoriassa elää säästämillä varoillasi loputtomiin. Bengenin artikkelissa oletuksena oli, että sijoitusportfoliossa on 60 % osakkeita ja 40 % bondeja. Tämän lisäksi oletuksena oli, että nostettavaa summaa korjataan vuosittain inflaatiolla. Bengen tuli tähän tulokseen vertailemalla kaikkia 30 vuoden ajanjaksoja, jotka alkoivat vuosien 1926 ja 1955 välillä.
Bengenin artikkelia täydennettiin myöhemmin teksasilaisessa Trinity-yliopistossa, jossa tehtiin tutkimus artikkelin perusteella. Tutkimuksen tulos oli se, että 50 % osakkeiden ja 50 % bondien suhteella onnistumisprosentti olisi 95 % ja muuttamalla painotusta 75/25, säännön onnistumistodennäköisyys olisi peräti 98 %.
Tutkimuksesta huolimatta, kaikki data perustuu historialliseen kehitykseen ja kuten me kaikki tiedämme: ei historiaa pidä pitää takeena tulevasta. Tästä syystä tutkimus on saanut paljon kritiikkiä sen luotettavuudesta ja esimerkiksi William J. Bernstein kertoo kirjassaan The Four Pillars of Investing, että 4 % sääntö tulisi olla 2 % sääntö tämän päivän maailmassa.
Käytännössä 4 % sääntö on todella helppo laskea. Jos esimerkiksi haluaa bruttona 30 000 euroa vuodessa loppuelämän ajan, täytyy vain kertoa se summa 25:llä. Tarvitsisit siis 750 000 euroa (30 000 x 25), jotta voisit eläköityä 4 % säännön mukaan.
Miksi nuoriso on kiinnostunut firettämisestä?
Myös Pohjoismaissa on tehtyä tutkimuksia nuorten innostuksesta firettämistä kohtaan. Nordean teettämän pohjoismaisen kyselytutkimuksen mukaan, joka toinen sijoittava nuori tavoittelee taloudellisesta riippumattomuutta.
Tärkeää on kuitenkin muistaa se, että jonkin asian tavoitteleminen on eri asia kuin siihen aktiivisesti ja tosissaan pyrkiminen. Tutkimusta ei siis voida pitää luotettavana mittarina sille, kuinka tosissaan nuoret todellisuudessa firettävät.
Firettämisestä puhuttaessa monelle tulee valitettavasti usein mielikuva ihmisestä, joka sen saavutettuaan päättää vain levätä laakereillaan koko loppuelämänsä ajan. Tästä ei kuitenkaan suurimman osan kohdalla firettäjistä ole kyse ja sen ymmärtävät varmasti kaikki, jotka ovat elämässään joskus olleet toimettomina jonkin aikaa. Spoiler alert: Se ei ole hauskaa tai varsinkaan tavoittelemisen arvoista.
Nuoret tavoittelevat taloudellista riippumattomuutta usein siitä syystä, että haluavat tehdä itselleen tärkeitä asioita ja toteuttaa unelmiaan. Nämä asiat eivät välttämättä sovi yhteen siitä syystä, että kaikkien nuorten nykyiset ansiotyöt eivät vastaa heidän omia unelmiaan tai niistä unelmatöistä ei välttämättä saa haluamalleen elämäntyylilleen tarpeeksi palkkaa. Uskoisin esimerkiksi vapaaehtoistyön tai pienyrittäjyyden olevan paljon hauskempaa, kun ei tarvitse murehtia siitä, että saako voin lisäksi myös kinkkua ja juustoa leivänpäälle tässä kuussa.
Monet nuoret kokevat myös nykyisen työelämän olevan todella pirstaloitunutta ja stressiä aiheuttava tekijä. Tämä ei tarkoita sitä etteikö nuoret haluaisi tehdä töitä, mutta töitä on paljon mukavampi tehdä silloin, kun niitä ei ole pakko tehdä vain selvitäkseen laskuistaan. Kuinka monen ihmisen unelmat ovat jääneet toteuttamatta vain sen vuoksi, että ei taloudellisista syistä voinut jättäytyä työelämästä unelman toteuttamisen ajaksi?
Realistinen unelma vai turha toive?
Ollaan hetken aikaa realistisia. Lähes miljoonan euron portfolion saavuttaminen on saavutus, jonka vain todella harva oikeasti pystyy saavuttamaan. Tavoitteita ja unelmia on kuitenkin hyvä olla ja ei firettämisessä sinänsä mitään pahaakaan ole, kunhan muistaa myös elää hetkessä ja ei vie tavoitettaan liiallisuuksiin. Kohtuus siis kaikessa, myös säästämisessä.
Meidän jokaisen kulutustottumuksissa on kuitenkin varmasti asioita, joita ilman voisi myös elää lähes samanlaista elämää kuten tähänkin asti. Firettäminen voi olla parhaimmillaan myös vain vastuullista taloudenpitoa ja mukava sekä hyödyllinen harrastus, joka voi auttaa myöhemmin elämässä.
Vaikka saisi säästettyä vain 10 000 euroa, on se kuitenkin 10 000 euroa enemmän kuin alun perin oli. Samalla on myös varmasti oppinut paljon asioita järkevästä kulutuskäyttäymisestä, sijoittamisesta ja säästämisestä sekä itselleen tärkeistä asioista. Epäonnistuessaan firettäjä ei siis varsinaisesti ole koskaan todella epäonnistunut.
Aiemmin mainitsemani Nordean kyselytutkimus tuo yltiöposiitivisen kuvan nuorisosta. Vaikka tilanne on varmasti nuorten osalta hieman parantunutkin taloudellisen osaamisen saralla, niin paljon on myös vielä tekemistä.
Blogini alussa asettamani tavoite Suomessa vallitsevan kulttuurin muuttamisesta niin, että rahasta puhuminen ei olisi enää tabu on vielä pitkän matkan päässä. Pieniä tai suuria tuloja tai omaa taloudellista osaamista tai osaamattomuutta ei tarvitse, eikä pidä hävetä. Raha-asioista avoimesti puhuminen ja niistä vähemmän ymmärtävien auttaminen voi todella auttaa meitä yhteiskuntana eteenpäin.
Minä ja muut nuoret olemme siinä mielessä onnellisessa asemassa, että meillä on mahdollisuus saada loputon määrä tietoa netin eri keskustelupalstoilta, somesta sekä blogeista. Menneisyydessä kaikilla ei ole ollut vastaavaa mahdollisuutta ja tieto on kulkenut lähinnä menestyvien perheiden sukupolvilta toisille, sillä kaikkihan me tiedämme, että kouluissa ei vieläkään osata opettaa näitä asioita tarpeeksi hyvin tai juuri ollenkaan.
Lopuksi
Firettäminen ei siis missään nimessä ole negatiivinen asia, vaan se tuo mukanaan vain konkreettisen tavoitteen, jota kohti nuori voi halutessaan pyrkiä.
Tavoitteet kannattaa tosin muistaa paloitella osiin, että pääsee nauttimaan onnistumisen tunteesta useamminkin kuin kerran. Tämä varsinkin ottaen huomioon, että vain todella harva todellisuudessa tulee firettämisessään onnistumaan.
Jos firettäminen kiinnostaa ja arvo-osuustilin avaaminen on mielessä, niin kannattaa ehdottomasti aloittaa *avaamalla ilmainen arvo-osuustili Nordnettiin jo tänään!
Jos tykkäät blogini sisällöstä, muista ihmeessä seurata blogiani Facebookissa, Twitterissä sekä YouTubessa!
